Helsingin kaupunki järjesti 11. marraskuuta Yrittäjyysmessut, jonne otti osaa yli sata yrittämisestä kiinnostunutta helsinkiläistä. Messujen osallistujat pääsivät hyödyntämään asiantuntijoiden maksuttomia neuvontapalveluja ja kuulemaan kokemuksia yrittäjyydestä.
– Haluamme lisätä asiakkaidemme tietoisuutta yrittäjyydestä ja muistuttaa, että sekin on yksi varteenotettava tapa työllistyä. Yrittäjyyteen liittyy yhä paljon pelkoja ja väärinkäsityksiäkin, joita tarkoituksemme on yrityspalveluissa murtaa, Helsingin työllisyyspalvelujen palvelupäällikkö Tuomas Järvinen sanoo.
Yrittäjyysmessut osoittivat, että yrittäminen kiinnostaa myös työttömiä työnhakijoita. Moni osallistujista hyödynsikin pop up -pisteissä kaupungin yritysneuvontaa. Messupäivän aikana kuultiin tietoiskuja yritysostosta, henkilöbrändistä, tuotteistamisesta, markkinoinnista, myynnistä ja yrittäjyyden palveluista. Kokemuksiaan jakoivat myös yrittäjät.
– Muiden yrittäjien vertaistuki on tärkeää niille, jotka vasta pohtivat, uskaltaisivatko lähteä yrittäjäksi, yritysneuvoja Hannele Kostiainen uskoo.
Matalan kynnyksen yrittäjyys ja kevytyrittäjyys ovat lisääntyneet
Työelämän murros näkyy matalan kynnyksen yrittäjyyden lisääntymisenä: pelkästään kevytyrittäjien määrä on Uusi työ ry:n mukaan viisinkertaistunut Suomessa viimeisen viiden vuoden aikana.
Helsingin työllisyyspalvelujen asiakkaina on runsaasti maahanmuuttajia, pitkäaikaistyöttömiä ja alle 30-vuotiaita nuoria.
– Oman osaamisen myynnissä ja työnhaussa on paljon samoja elementtejä, jotka tukevat toinen toisiaan. Molemmissa on etsittävä tietoa ja markkinoitava omaa osaamistaan. Uskon, että työttömien työnhakijoiden joukossa on varmasti heitä, joissa voisi olla potentiaalia yrittäjiksi, Tuomas Järvinen toteaa.
Yrittäjyysmessuilta apua markkinointiin ja verkostoihin

Maria Nuutinen, Anna Uuksulainen ja Elli Uuksulainen
Nina Vanne tuli hakemaan Yritysmessuilta rohkaisua omaa yritystä varten. Hän kertoi inspiroituneensa erityisesti messulavalla esiintyneiden kahvilayrittäjien, Maria Nuutisen sekä Anna ja Elli Uuksulaisen puheenvuorosta.
– Ihailen heidän kaltaisiaan yrittäjiä, jotka tekevät työtään suurella tunteella. Toisaalta riskinä on, että silloin on vaikea vetää rajoja työn ja vapaa-ajan välille.
Vanne kertoo työskennelleensä ennen ravintola-alalla, mutta jääneensä sitten useammaksi vuodeksi kotiin lasten kanssa. Nyt elämäntilanne omalle yritykselle voisi olla otollinen. Liikeideaa Vanne on hahmotellut kädentaitojen ja juhlapalvelujen ympärille.
– Eniten yrittäjyydessä pelottaa itsensä markkinoiminen, sillä se ei tule minulta luonnostaan. Tiedän, että minun pitäisi aktivoitua enemmän somekanavissa.
Tanssitaiteilija Ville Välikoskelle markkinointi on tuttua, sillä hän asui Lontoossa kahdeksan vuotta ja opiskeli taideyliopistossa. Välikoski onnistui saamaan rooleja jopa Hollywood-elokuvista.
– Englannissa on puskettava itseään eteenpäin, sillä kilpailu tanssirooleista on kovaa ja hakijoita on moninkertaisesti Suomeen verrattuna. Suomessa taide- ja kulttuurialan ammattilaisia on määrällisesti vähemmän, mutta niin on produktioitakin, ja ne jaetaan usein entuudestaan tutuille tekijöille. Minä olen ollut Suomesta pois niin kauan, että yritän nyt luoda täällä verkostoja uudelleen, Välikoski sanoo.
Hän kertoi tulleensa etsimään Yrittäjyysmessuilta uusia väyliä työlleen ja tietoa yrityksen perustamisesta. Suomeen amerikkalaisen puolisonsa kanssa hiljattain muuttanut Välikoski on tehnyt toistaiseksi freelance-töitä laskutuspalvelujen kautta.
– Haluaisin tuoda Suomen kulttuurikenttään monipuolisempaa tapahtumatuotantoa ja löytää tilat, joissa voisimme työskennellä yhdessä muiden taiteilijoiden kanssa.

Ville Välikoski
Yrittäjäksi voi lähteä myös ostamalla yrityksen
Helsingin yrityspalveluilla ja Helsingin Uusyrityskeskus ry:llä on laaja asiantuntijakumppaneiden verkosto, joka tarjosi Yrittäjyysmessuilla tietoa muun muassa YEL-vakuutuksesta, kirjanpidosta, yrtittäjien työttömyyskassasta ja franchising-yrittäjyydestä.
Uteliaita riitti erityisesti Yrityspörssi.fi-messupisteessä, jossa toimitusjohtaja Meri Varkoi-Anhava kertoi yrityskauppojen mahdollisuuksista. Seuraavan kymmenen vuoden sisällä jopa 50 000 yrityksen on arveltu olevan Suomessa omistajanvaihdoksen edessä.
– Yrityskauppa on varteenotettava startti yrittäjyydelle, koska silloin kaikkea ei tarvitse aloittaa tyhjästä. Kassavirtaa ja henkilökuntaakin on todennäköisesti jo olemassa, Varkoi-Anhava toteaa.
Yrityskauppojen kannattavuuden puolesta puhuvat myös tilastot: Finnveran mukaan 90 prosenttia ostamalla hankituista yrityksistä on toiminnassa vielä kolmen vuoden jälkeen hankinnasta. Varkoi-Anhava muistuttaa, ettei yrityskauppa läheskään aina vaadi mittavaa rahoitusta.
– Esimerkiksi meillä Yrityspörssissä on ollut myynnissä yrityksiä aina 5000 eurosta 22 miljoonan euroon saakka.
Kiertotalouden yritystoiminnassa kansainvälisiä mahdollisuuksia

Tiia Ikonen
Toisinaan polku yrittäjyyteen voi olla pitkällisen pohdinnan tulos. Second hand -liike Urbaani Legendaa Helsingin Kruununhaassa pyörittävä Tiia Ikonen kertoi Yrittäjyysmessuilla oman tarinansa täpötäydelle salille ja muistutti, että omasta unelmasta kannattaa pitää sitkeästi kiinni.
– Tein jo kymmenen vuotta sitten ensimmäisen liiketoimintasuunnitelman, mutta pitkään yrityksen perustaminen jäi muiden töiden jalkoihin, Ikonen muistaa.
Hän ehti olla vuosia ravintola-alalla, opiskeli sitten sisustusrakentaja-artesaaniksi ja työskenteli myös burleski-tanssijana ja -opettajana. Kiinnostus second hand -muotiin on kulkenut aina mukana ja konkretisoitui liiketoiminnaksi vihdoin huhtikuussa 2022, kun Tiia Ikonen perusti Urbaanin Legendan.
– Näen vastuullisessa muodissa ja kiertotaloudessa myös kansainvälistä potentiaalia. Pikamuotiteollisuus on isossa murroksessa ja me olemme Suomessa kierrättämisen edelläkävijöitä.
Ikosen haaveissa onkin laajentaa yritystään vielä muualle Eurooppaan, ja hankkia Urbaani Legendalle sisarliike myös Suomesta.
– Hyvät yhteistyökumppanit ovat tärkeitä, sillä heiltä saa aina uusia näkemyksiä ja ideoita omaankin tekemiseen.
Yrittäyysmessut ovat osa työllisyyden kuntakokeilua
Yrittäjyysmessut on osa keväällä 2021 alkanutta työllisyyden kuntakokeilua. Tuolloin 50 000 työtöntä työnhakijaa siirtyi TE-toimistoilta Helsingin kaupungin työllisyyspalvelujen piiriin. Kuntakokeilun tavoitteena on edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä ja ohjata heitä kaupungin tarjoamien koulutusten ja palvelujen pariin.
Kaikki Helsingin kaupungin maksuttomat yrityksen perustamiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen liittyvät koulutukset löydät tapahtumakalenterista.
Uutisen pääkuva: Helsingin yrityspalveluiden Yrittäjyysmessuilla pääsi hyödyntämään asiantuntijoiden maksuttomia neuvontapalveluja ja kuulemaan kokemuksia yrittäjyydestä. Kuvat: Sanna Wallenius