30-vuotta täyttävä Helsingin yritysneuvonta on luovinut usean taantuman läpi, kasvattanut menestystarinoita ja seurannut yrityskulttuurin kansainvälistymistä aitiopaikalta. Nykyään Helsingin yrityspalvelut tarjoaa luottamuksellista yritysneuvontaa niin yrityksen perustamiseen, aloittelevan liiketoiminnan kehittämiseen kuin myös startupien kasvuun ja kansainvälistymiseen.
– Vahvan yrittäjäkulttuurin tukeminen on kaupungille tärkeää, sillä yrittäjyys on elintärkeä asia kaupungin elinvoimalle. Yritysneuvontaa saaneista yrityksistä 80 prosenttia on toiminnassa vielä viiden vuoden jälkeen, ilman neuvontaa perustetuista yrityksistä vain puolet. Tämä antaa aihetta olettaa, että kaupungin malli on toimiva ja palvelusta on hyötyä, pormestari Juhana Vartiainen toteaa.
Työkulttuuri on murroksessa, ja se näkyy myös yritysneuvonnan asiakasvirroissa. Nykyään Business Helsingin tarjoamaa maksutonta yritysneuvontaa hyödyntää vuosittain yli kuusituhatta asiakasta. Business Helsingin palvelujen avulla syntyy joka vuosi yli tuhat uutta yritystä, joiden työllistävä vaikutus on noin 1,5-kertainen. Kaikkiaan kaupungin yritysneuvonnan 30 toimintavuoden aikana on perustettu 30 000 yritystä.
– Erityisesti nuoret, naiset ja maahanmuuttajataustaiset perustavat nyt paljon yrityksiä. Asiakkaistamme myös yli 40 prosenttia on nykyään maahanmuuttajataustaisia, ja start up -yritysten kohdalla lukema on vieläkin isompi, Business Helsingin yritysneuvonnan palvelupäällikkö Toivo Utso kertoo.
Euroopan yritysmyönteisimmäksi kaupungiksi tähtääminen on kuulunut pitkään myös Helsingin kaupungin strategiaan. Business Helsinki panostaakin kansainvälisyyteen start up – ja ekosysteemipalveluilla sekä tarjoamalla yritysneuvontaa kymmenellä eri kielellä. Tiivis yhteistyö Helsingin Uusyrityskeskuksen kanssa on kasvattanut asiantuntijaverkostoa entisestään.
Toivo Utson mukaan yrittäjyys kiinnostaa yhä enemmän myös naisia, nuoria ja akateemisesti koulutettuja, jotka ovat yritysneuvonnan palveluiden merkittäviä kohderyhmiä.
– Kun 1980-luvulla kartoitettiin kauppakorkeakouluopiskelijoiden asenteita yrittäjyyttä kohtaan, vain muutama prosentti vastaajista piti sitä kiinnostavana. Nyt 30 % yliopisto-opiskelijoista uskoo, että yrittäjyys on potentiaalinen työn tekemisen muoto. Se on myös koulujen yrittäjyyskasvatuksen ansiota.
Naisten osuus kantasuomalaisten perustamissa yrityksissä on noussut pääkaupunkiseudulla jo 60 prosenttiin, ja maahanmuuttajataustaista yrittäjistäkin 42 prosenttia on naisia.
– Yrittäjyyttä ei enää pelätä, vaan siihen suhtaudutaan myönteisemmin. Yrittäjyys on varteenotettava tapa työllistyä, Utso tiivistää.
Helsingin yritysneuvonta alkoi 1990-luvun laman aikaan
Uusyrityskeskustoiminta alkoi 1970-luvulla Englannista, josta se siirtyi Ruotsin kautta Suomeen. Taloudelliset taantumat ovat aina lisänneet uusien yrittäjien määrää: kun työpaikkojen määrä vähenee, moni päätyy itsensätyöllistäjäksi.
Helsingissä yritysneuvontaa käynnisteltiin 1980-luvulla, mutta uudet yrittäjät alkoivat hyötyä palvelusta vasta lamavuonna 1992, kun Helsingin Uusyrityspalvelu ry perustettiin. Nuorten työllisyyttä kaupunki edisti puolestaan syksyllä 1993 alkaneella Nuoret Yrittäjät -projektilla.
– Halusimme löytää alle 30-vuotiaita nuoria, joilla on hyviä liikeideoita, mutta vasta vähän työkokemusta. Yrityshautomo toimi Jätkäsaaressa vanhassa satamarakennuksessa, johtava yritysneuvoja Harri Hoivala taustoittaa.
Hakemuksia tuli 150, joista parikymmentä nuorta valittiin mukaan.
Helsinkiläinen Tero Kakko oli yksi valituista. 24-vuotias nuorimies oli nähnyt ystävänsä Marko Varalahden kanssa uutisen Berliinissä järjestetyistä polkupyörälähettien MM-kilpailuista. Näky kirvoitti liikeidean: entä jos Suomessakin lähetit voisivat toimittaa paketteja pyörällä.
– Yritysneuvonnassa sain loistavan tietopaketin yrittäjyydestä. Mukana projektissa oli Martin Saarikankaan ja Kirsti Paakkasen kaltaisia huippuja, Tero Kakko kertoo.
Fillariläheteistä ekologiseen kuljetusyhtiöön
Kakon ja Varalahden liikeideasta syntyi menestysyritys Fillarilähetit, joka työllisti parhaimmillaan 50 henkeä ja kasvatti yli miljoonan euron liikevaihdon.
– Monet ovat luulleet, että yrityksen taustalla oli joku ilmastoajatus, muttei 90-luvulla sellaisesta vielä puhuttu. Nopeus ja sporttiset lähetit kiinnostivat ihmisiä enemmän.
Sähköpostien yleistyessä 2000-luvulla pyörälähettien työt vähenivät ja Fillarilähetit myytiin Norjan postin tytäryhtiölle. Vuonna 2010 Tero Kakko perusti uuden yrityksen, ekologisen kuljetusyhtiö A2B:n, jonka autot kulkevat kotimaisista jätteistä tehdyllä biokaasulla tai tuulivoimalla tuotetulla sähköllä.
A2B työllistää 60 henkilöä ja yrityksen liikevaihto lähestyy tänä vuonna viittä miljoonaa euroa.
– Olen perustanut molemmat yritykseni laman aikana, joten suunta on voinut olla vain ylöspäin. Jos selviää taantumassa, pärjää minkälaisissa olosuhteissa tahansa. Mutta työtä on tehtävä eikä alku ole helppo, Kakko sanoo.
Yritykset ratkaisemassa hoitajapulaa
Terveydenhoitoalaan erikoistunut Bishoy Awadalla on huomannut, että uuden liikeidean käynnistäminen vaatii kärsivällisyyttä. Awadalla perusti Helsinkiin vuosi sitten Trust Education & Services -yrityksen, joka tuo korkeasti koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia ja opiskelijoita Lähi-Idästä Suomeen. Toimitusjohtajana yrityksessä vaikuttaa nykyään Amira Attallah.
– Trustin tarkoituksena on helpottaa Suomen terveydenhuollon akuuttia työvoimapulaa ja tarjota samalla työtä ja opiskelumahdollisuuksia arabeille ja erityisesti egyptiläisille. Minulla on hyvät yhteydet Kairon yliopistoon, jossa olen itsekin opiskellut, Awadalla kertoo.
Hän päätyi Suomeen seitsemän vuotta sitten Erasmus-ohjelman kautta ja täydensi opintojaan Helsingin Metropolian ja Haaga-Helian ammattikorkeakouluissa. Bishoy Awadallan mielestä korkeakoulujen ja yritysten pitäisi tehdä enemmän kansainvälistä yhteistyötä.
– Egyptissä on valtavasti lahjakkaita nuoria terveydenhoitoalan opiskelijoita, joista Suomi voisi hyötyä. Suomen kieltäkin he olisivat varmasti valmiita opettelemaan. Mielestäni meidän täytyy olla hoitajapulan keskellä avoimia uusille ideoille.
Bishoy Awadalla ja Amira Attallah pyrkivätkin löytämään rahoitusta ulkomaalaisten sairaanhoitajien koulutukselle ja Suomeen kotiuttamiselle.
– Helppoa se ei ole, mutta jatkamme sinnikkäästi erilaisten yhteistyömallien kartoittamista ja toivomme, että mahdollisimman moni yritys lähtisi mukaan.
Pandemia ja Ukrainan sota työllistivät yritysneuvontaa
Maailman viimeaikaiset tapahtumat ovat vaatineet kaupungin yritysneuvonnalta ketteryyttä. Kun pandemia halvaannutti yritykset ja livekohtaamiset vuonna 2020, yritysneuvontaan kehitettiin etävastaanottojärjestelmä. Pandemian aikana Helsingin kaupunki käsitteli 10 000 yksinyrittäjän koronatukihakemusta ja vastasi käytännössä 16 miljoonan euron tukien jakamisesta.
– Tänä vuonna olemme järjestäneet yritysinfoja sotaa paenneille ukrainalaisille, Toivo Utso kertoo.
Suurin muutos on tapahtunut yritysten liikeideoissa. Jos yrittäminen keskittyi vielä 1990-luvun alussa perinteisiin palvelualoihin ja tuotteiden valmistamiseen, nyt myydään aineetonta asiantuntijatyötä, kuten konsultointia ja koulutusta. Alustatalous on uusimpana ilmiönä pirstaloinut työmarkkinoita.
– Ruokalähetteinä ja taksinkuljettajina työskentelee paljon ihmisiä, jotka eivät ole työntekijöitä, mutta eivät yrittäjiäkään. He kääntyvät puoleemme yleensä kohdatessaan työssään ongelmia.
Monessa maassa yritysneuvonta on ollut projektiluontoista, mutta Suomessa 31 Uusyritykeskuksen vahva verkosto on tehnyt työtä pitkäjänteisesti. Se näkyy myös tilastoissa.
– 80 prosenttia yritysneuvontaa saaneista yrityksistä toimii yhä viiden vuoden jälkeen. Tehtävämme on opettaa yrittäjämäistä ajattelua ja saada asiakkaat ymmärtämään liiketoimintasuunnitelman ja kannattavuuslaskelmien merkitys.
Yritysneuvonnan tärkeät vuodet
1992 Helsingin Uusyrityspalvelu ry (HUP)
1993 Nuoret Yrittäjät (NYP)
2008 Yritys-Helsinki
2015 NewCo Helsinki
2022 Business Helsinki
Helsingin yrityspalvelut lukuina
30 vuotta maksutonta yritysneuvontaa.
30 000 perustettua yritystä.
6000+ asiakasta vuodessa.
180 tapahtumaa vuodessa.
7 eri kielellä yritysneuvontaa.
40% asiakkaista on maahanmuuttajataustaisia.
80% yritysneuvontaa saaneista yrityksistä toimii vielä 5 vuoden jälkeen.
1,5-kertaisesti työpaikkoja yhtä perustettavaa yritystä kohden.
60% Naisten osuus kantasuomalaisten perustamista yrityksistä.
Business Helsinki tarjoaa aloittaville ja enintään viisi vuotta toimineille yrityksille perustietoa, koulutuksia, tapahtumia ja henkilökohtaista valmennusta liiketoiminnan kehittämiseen. Lisäksi avustamme nousukiitoon lähteviä startupeja hankkimaan rahoitusta, yhteistyökumppaneita ja verkostoja kansainvälistymiseen. Tarjoamme pitkäaikaista tukea ja valmennusta alkuvaiheen startupeille. Asiantuntijatiimimme tarjoavat maksutonta neuvontaa ja valmennusta, usealla kielellä ja kaikille toimialoille. Tutustu palveluihimme, ota yhteyttä ja hanki eväät nousukiitoon. Tutustu toimintaan osoitteessa hel.fi/businesshelsinki.
Kuva: Jussi Hellsten
